Sixten Sunabacka: Suomesta biotalouden luvattu maa

Toivottavasti nyt avattu keskustelu tuo myös uusia näkökulmia ja vastapainoa niille synkille tulevaisuudenkuville, joita media on usein maalaillut Suomen metsäsektorille. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että metsäteollisuudella ja koko metsäsektorilla on loistava tulevaisuus, kun vain osaamme luoda hyvät puitteet menestyksekkäälle toiminnalle.

Meillä metsäsektorilla on usein taipumusta vastakkainasetteluun: talousmetsä vastaan suojelumetsä, päätehakkuu vastaan jatkuvaa kasvatus, konekorjuu vastaan manukorjuu jne. Näinhän ei kuitenkaan ole! Väittely voi olla mukavaa, mutta nämä asiat ovat kuitenkin yhteen sovitettavissa, kun vain niin haluamme.

Metsiemme käyttöä voidaan monipuolistaa, ja siihen suuntaan olemme jo kovaa vauhtia menossa. Uudessa metsäteollisuudessa metsien biomassaa käytetään huomattavasti laajemmin, monipuolisemmin ja tehokkaammin kuin nyt. Ja vanhastaankin metsäteollisuus on kestävää biotaloutta.

Perinteisten metsätuotteiden rinnalle nousee uusia yhä vaativampia ja pidemmälle jalostettuja tuotteita: puusta valmistetaan paitsi perinteisiä metsäteollisuustuotteita ja energiaa, myös biopolttoaineita, biokemikaaleja ja biokomposiitteja. Ajamme biodieselillä ja käytämme kannettavaa tietokonetta, jonka kuori on tehty biokomposiitista.

Hyvä esimerkki korkealaatuisesta puusta valmistetusta, pitkälle jalostetusta tuotteesta on jo nyt koivuvaneri tai vaikkapa älytarra. Vastaavasti muuhun jalostukseen huonosti kelpaavasta puusta valmistettu, pitkälle jalostettu tuote on biodiesel, kun se valmistetaan jäte- ja pienpuusta. Tällaisiin lopputuotteisiin meidän kannattaa tähdätä. Se on puuraaka-aineen tehokasta ja vastuullista käyttöä, joka antaa parhaan tuloksen sekä metsänomistajille että metsäyhtiöiden osakkeenomistajille.

Paperi on tiedonvälitykseen ja tuotteiden suojaukseen erinomainen tuote, myös tulevaisuudessa. Energiahypessä sitä sen enempää kuin sellua ei pidä unohtaa. Energiaa, biodieseliä, sellua ja paperia tuotetaan tulevaisuudessa saman aidan sisällä. Näin se on kaikkein tehokkainta.

Puun polttaminen on osattu jo vuosituhansia. Puun energiakäyttö on hyvä asia, mutta puusta tuotettu lämpö ei ole kovin korkealle jalostettu tuote, tosin kyllä ympäristöystävällisempi energianlähde kuin moni muu vaihtoehto.

Monipuolinen puun käyttö on perusedellytys sille, että metsänomistaja saa rahallista tuottoa metsästään. Metsänomistajan pitää kuitenkin voida valita, käsitteleekö hän metsäänsä niin, että sen rahallinen tuotto on mahdollisimman korkea vai esimerkiksi niin, että jokin tietty maisema pysyy mahdollisimman muuttumattomana. Tärkeintä on, että metsänomistajalla on tavoite ja suunnitelma, miten tavoitteeseen päästään.

Metsäsuunnitelma on oiva väline, ja sen käyttö voisi olla nykyistä paljon monipuolisempaa. Metsänomistajalle pitää pystyä tarjoamaan vaihtoehtoja, mutta metsäammattilaisten täytyy myös osata kertoa, mihin eri käsittelytavat johtavat, sekä taloudellisesti että ekologisesti. Ja ovatko nämä tavoitteet mahdollisesti myös yhteen sovitettavissa.

Kun huolehdimme siitä, että metsätilojen koko ei enää pienene, vaan kasvaa, metsän merkitys tulon- ja työn lähteenä myös kasvaa. Luonnon monimuotoisuuden ja metsien talouskäytön edistäminen onnistuu samoissa metsissä. Siitä meillä on jo paljon kokemusta. Jatketaan tällä tiellä.

Sixten Sunabacka
UPM:n energia- ja selluliiketoiminnan johtaja

Kansalaiskeskustelu Ota kantaa -sivustolla 24.5. - 24.6.2010

Ministeri Anttila: Metsälain uudistamisessa kuunnellaan metsänomistajia

Metsälakia uudistetaan parhaillaan. Olen saanut metsänomistajilta paljon yhteydenottoja, joissa vaaditaan, että metsänomistajille on annettava enemmän valtaa omien metsiensä hoidossa ja uudistamisessa. Näihin metsänomistajilta tulleisiin viesteihin suhtaudun vakavasti ja siksi metsälain uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Metsälain muutoksen valmistelussa tavoitteena on uudistaa laki vastaamaan ennen kaikkea metsänomistajien erilaisia toiveita, odotuksia ja tulevaisuuden haasteita. Lakivalmistelu pidetään myös hyvin avoimena, koska siten syntyy paras lopputulos. Uudistuksen keskiössä on metsänomistaja, jolle haluan antaa enemmän valtaa omien metsiensä hoidossa ja uudistamisessa. Nykypäivän metsänomistajat ovat osaavia, taitavia ja vastuullisia ihmisiä.

Metsänomistajakunnan rakenne on muuttunut voimakkaasti 1960-luvulta lähtien. Maanviljelijöiden osuus metsänomistajina on supistunut ja vastaavasti palkansaajien, eläkeläisten, perikuntien ja yhtymien osuus on lisääntynyt. Kehityksen ennakoidaan jatkuvan tulevaisuudessa entistä nopeampana, sillä sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat omistavat nykyisin viidenneksen Suomen yksityismetsistä. Huomattava metsäomaisuus tulee siirtymään uudelle, kaupunkilaissukupolvelle seuraavan 10 – 15 vuoden kuluttua. Tämän uuden sukupolven asenteet ja arvostukset otetaan huomioon metsälain uudistamisessa. Metsänkäytössä korostuvat nykyisin puuntuotannon ja taloudellisen hyödyn lisäksi voimakkaasti myös virkistys sekä maisema- ja luontoarvot.

Suomen hyvinvoinnista merkittävä osa on vuosikymmenet perustunut ”puujalkaan”, siis metsiin. Metsien kansantaloudellinen merkitys on edelleen suuri. Useammille suomalaisille metsän omistaminen on taloudellinen sijoitus, joka tuottaa tuloa. Hyvin hoidettu metsä tuottaa aina paremmin kuin hoitamaton. Metsämme kasvavat ennätysvauhtia ja hyvä kasvu on osoitus metsien hyvästä hoidosta. Uuden metsälain valmistelussa onkin tavoitteeksi asetettava metsien taloudellisesti ja ekologisesti kestävä käyttö, unohtamatta metsien monimuotoisuutta.

Metsien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä. Kasvuisat hyvin hoidetut metsät toimivat tehokkaana hiilinieluna ja hillitsevät siten ilmastonmuutosta. Hoidetuilla metsillä on myös yli sukupolvien ulottuvaa merkitystä. Suomalaiset ovat perinteisesti halunneet jättää metsäomaisuuden seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin ovat itse sen aikoinaan saaneet.

Uuden metsänomistajasukupolven arvot ja asenteet metsiä kohtaan ovat nykyjään kuitenkin toisenlaiset kuin edeltävällä polvella. Siksi tärkeintä on se, että metsänomistaja voi itse päättää, mikä on metsän arvo ja merkitys hänelle. Tämä asia otetaan huomioon nyt, kun metsänhoidon linjauksia tarkastetaan. Toivonkin, että metsien hoidon linjauksista käydään vilkasta kansalaiskeskustelua.

maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Kansalaiskeskustelu Ota kantaa -sivustolla 24.5. - 24.6.2010